lähtö

Neljä tuntia laivan lähtöön, makaan edelleen sohvalla...

Aivastellen ja pärsken lähden kauniista Suomestani. Silmät vuotaa, mutta mieli on kirkas. Räkäflunssa iski eilen ja sitä tässä nyt poden, mutta sille ei voi mitään. Sen enempää lähtö ei vielä itketä. Onneksi matka alkaa kevyesti puolentoista vuorokauden istumisella. Kevyesti muutenkin kun olen loppukuun vielä Euroopassa.

Klo 21 tänä iltana lähtee laiva kohti Tukholmaa. Saavun aikasin aamulla satamaan ja vaihdan rautatieasemalle, josta lähtee juna Kööpenhaminaan. Sieltä jatkan Kölnin kautta yöjunalla Pariisiin ja Pariisista jälleen TGV:llä Mâconin asemalle (lähellä Lyonia). Mâcon on puolentoista tunnin päässä Taizéstä, joka on ensimmäinen määränpääni. Sunnuntai-iltapäivällä olen perillä.

Taizé. En tiedä vielä mitä odottaa. Pelkään vähän että vähättelen tämän ensimmäisen kotini arvoa ja merkitystä. Jatkossa saan kokea niin merkillisiä ja uusia asioita, että Ranskan pieni Taizé jää jalkoihin. En tahdo niin käyvän.

Tahdon Taizéltä vahvistusta. Ja tahdon oppia paljon uutta. Taizé olkoon valmistautumispaikka kaikelle mitä tulee vastaan. Siellä ehdin kunnolla pysähtyä, kuunnella ja selvitellä. Lähtöhälinän jälkeen se tekeekin hyvää.

Olin eilen äidin kanssa viimeisillä ostoksilla, kenkäkaupassa ("älä ikinä lähde matkaan uusilla kengillä"), kirjakaupassa (tilastomatikka, ah), apteekissa (mm. vaaleanpunaista fleeceteippiä kantapäihin) ja vakuutusyhtiössä. Viimeinen oli turhauttavaa ja virkailija puhui töksähtelevää turkua, joka pahensi kokemustani. Nyt on kuitenkin kallis vakuutus turvana ja vakuutusehdotkin jopa ääneen luettu ja niille naurettu. Tiesitkö että matkustajavakuutus ei korvaa "akillesjänteen repeämää, nikamavälilevyn, vatsan ja nivusalueen tyrää, ellei vamma ole aiheutunut tapaturmasta, jossa tervekin kudos vaurioituisi." Kiitos vakuutuksen, matkani on nyt turvallinen. Pitää vain vahingoittua oikealla tavalla, niin saan rahaa.

Blogi on nyt aloitettu hitaasti ja aikamoisella varaslähdöllä. Pää täynnä räkää alkaa taival. Täyttyköön se jollain muulla matkan varrella. Ja toivon myös että päässä olisi paljon enemmän asiaa kun tänne taas pääsen seuraavaksi kirjailemaan.

Bon nuit, mes amis!